EU on uudistanut kestävyyslainsäädäntöään merkittävästi kesän 2025 aikana. Omnibus I -paketti ja siihen liittyvät muutokset keventävät yritysten vastuullisuusraportoinnin hallinnollista taakkaa ja parantavat EU-yritysten kilpailukykyä yksinkertaistamalla sääntelyä.
Blogissa käymme läpi keskeiset muutokset, jotka vaikuttavat CSRD- ja CS3D-direktiiveihin, ESRS-standardeihin, pk-yritysten vapaaehtoiseen raportointiin (VSME) sekä EU-taksonomian raportointiin liittyen. Selvitämme, mitä nämä muutokset tarkoittavat käytännössä yrityksillesi.
CSRD- ja CS3D-direktiivien raportointivelvoitteet kevenevät – kynnysarvot nousevat merkittävästi
Kesäkuussa 2025 EU:n neuvosto hyväksyi päätöksen, joka vähentää raportointivelvoitteiden kuormaa erityisesti pienemmille yrityksille. Tavoitteena on luoda ennustettavampi toimintaympäristö EU:ssa toimiville yrityksille.
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) eli kestävyysraportointidirektiivi velvoittaa raportointivelvolliset yritykset raportoimaan kestävyystiedoistaan eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.
CS3D (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) eli yritysvastuudirektiivi velvoittaa yrityksiä tunnistamaan ja ehkäisemään haitallisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja ympäristöön omassa toiminnassaan sekä arvoketjuissaan.
Kestävyysraportointiin (CSRD) kohdistuvat keskeiset muutokset:
- Ehdotus kynnysarvojen nostamisesta: Raportointivelvollisuus koskisi jatkossa vain yrityksiä, joilla on vähintään 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto
- Listatut pk-yritykset rajataan ulos direktiivin soveltamisalasta
- Seurantapykälä mahdollistaa soveltamisalan uudelleen arvioinnin tulevaisuudessa
Huolellisuusvelvoitteeseen (CS3D) kohdistuvat keskeiset vaikutukset:
- Korkeammat kynnysarvot: Velvoitteet koskevat vain suuria yrityksiä, joilla on vähintään 5 000 työntekijää ja 1,5 miljardin euron liikevaihto
- Riskiperusteinen lähestymistapa: Velvoitteet rajoittuvat yrityksen omiin toimintoihin ja ensimmäisen tason liikekumppaneihin (tier 1)
- Siirtymäsuunnitelma: suunnitelmaa koskeva vaatimus kevenee ja määräaikaa siirretään kahdella vuodella
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Raportointivelvoitteet koskevat entistä pienempää joukkoa yrityksiä. Vähemmän raportointia ja hallinnollista kuormaa erityisesti pienemmille toimijoille.
ESRS-standardit ja Quick Fix -muutokset yksinkertaistavat raportointia
Heinäkuun lopulla julkaistiin luonnokset uusista ESRS-standardeista (European Sustainability Reporting Standards), joiden tavoitteena on tehdä raportointivaatimuksista selkeämpiä ja kohtuullisempia. Raportointistandardeilla määritellään, mitä asioita yritysten tulee raporteissaan kertoa.
Merkittävät kevennykset ESRS-standardeissa
Julkaistut luonnokset ovat olleet kommentoitavana 29.9.2025 asti. Keskeisiä muutoksia raportoinnin keventämiseksi:
- Pakollisten raportointipisteiden määrä vähenee 57 prosenttia
- Kaikkien tietovaatimusten määrä vähenee yhteensä jopa 68 prosenttia
- Standardien kokonaispituus lyhenee yli puolella
- Rakenne ja kieli selkeytyvät
- Kaikki vapaaehtoiset raportointivaatimukset poistetaan
- Uusia helpotusmekanismeja, kuten poikkeuksia tilanteissa, joissa raportointi aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai hallinnollista taakkaa.
Quick Fix tuo helpotuksia ensimmäisen aallon yrityksille
Komissio hyväksyi Quick Fix -muutokset ensimmäiseen ESRS-versioon. Siinä missä Omnibus-paketti helpotti myöhemmin raportoivia yrityksiä, Quick Fix tuo helpotuksia jo tilikaudesta 2024 raportoineille yrityksille.
Keskeisenä muutoksena on kahden vuoden lisäaika raportointiin ilman uusia lisävelvoitteita. Ensimmäisen aallon yritykset voivat siis jättää raportoimatta tiettyjä tietoja, kuten joidenkin kestävyysriskien taloudellisia vaikutuksia.
Vapaaehtoinen VSME-standardi tukee pk-yritysten kestävyysraportointia
Monet pk-yritykset eivät kuulu pakollisen raportoinnin piiriin, mutta saavat silti tietopyyntöjä esimerkiksi isommilta asiakkailta ja rahoittajilta. Tätä helpottamaan komissio on julkaissut suosituksen VSME-standardista (Voluntary Standard for SMEs).
VSME-standardin keskeiset hyödyt
- Vapaaehtoinen raportointi: Pk-yritykset voivat raportoida kestävyyteen liittyviä tietoja standardin mukaisesti
- Rajatut tietopyynnöt: Suuria yrityksiä ja rahoituslaitoksia kannustetaan perustamaan tietopyyntönsä tähän standardiin. Tällä pyritään vähentämään pk-yritysten hallinnollista taakkaa sekä asettamaan ”rajat” tietopyynnöille.
- Kilpailukyvyn vahvistaminen: vapaaehtoinen raportointi auttaa saamaan kestävää rahoitusta ja tukee kilpailukykyä
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Pk-yritykset voivat vastata suuryritysten tietopyyntöihin selkeän ja rajatun mallin avulla, mikä keventää hallinnollista työtä ja tukee rahoituksen saatavuutta.
Suositus on väliaikainen ratkaisu, kunnes EU:n delegoitu asetus vapaaehtoisesta standardista hyväksytään virallisesti.
EU-taksonomian raportointi yksinkertaistuu merkittävästi
EU-taksonomia on EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä. Se määrittelee millaista taloudellista toimintaa voidaan pitää ilmaston ja ympäristön kannalta kestävänä. Komissio on hyväksynyt useita toimenpiteitä taksonomian soveltamisen helpottamiseksi.
Keskeiset yksinkertaistukset
- Vähämerkityksellisten toimintojen vapautus: Yritykset voivat jättää arvioimatta taksonomian soveltuvuutta toiminnoille, jotka ovat alle 10 % liikevaihdosta, pääomakuluista tai käyttökuluista
- Finanssiyritysten raportointi yksinkertaistuu: esimerkiksi pankkien vihreä omaisuuserä -mittari (GAR) helpottuu ja yksityiskohtaisia KPI-tietoja ei tarvitse raportoida seuraavan kahden vuoden ajalta.
- Datapisteiden vähennys: Määrä vähenee 64 % ei-finanssiyrityksillä ja 89 % finanssiyrityksillä
- DNSH-kriteerien (Do No Significant Harm) yksinkertaistaminen: Merkittävän haitan välttämisen kriteerejä saastumisen ehkäisyssä yksinkertaistetaan
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Vähemmän datapisteitä, kevyempiä velvoitteita ja selkeämpiä kriteerejä – eli merkittävästi vähemmän hallinnollista taakkaa.
Kestävyystyö jatkuu kevyemmillä velvoitteilla
Viimeaikaiset muutokset keventävät yritysten hallinnollista taakkaa merkittävästi, ja osa yrityksistä vapautuu kokonaan lakisääteisestä raportointivelvoitteesta.
Raportoinnin tarve ei kuitenkaan katoa. Kestävän liiketoiminnan kehittäminen edellyttää yhä tietoon perustuvaa ymmärrystä yrityksen kestävyysliitännäisistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Sidosryhmät, kuten rahoittajat ja asiakkaat, odottavat läpinäkyvyyttä liiketoiminnan vaikutuksista koko arvoketjun osalta.
Nyt on hyvä hetki pohtia, miten lainsäädäntömuutokset vaikuttavat teidän toimintaanne, päivittää prosesseja ja hyödyntää raportointia kilpailukyvyn ja arvonluonnin tukena. Azetsin vastuullisuusasiantuntijat tarjoavat kokonaisvaltaista tukea vastuullisuustyöhön vastuullisuusraportoinnin aloittamisesta ja strategiseen vastuullisuuden johtamiseen. Tutustu palveluihimme