Kestävyysraportointi 2025–2026: Omnibus, CSRD ja VSME

Vastuullisuusraportoinnin sääntely on muuttunut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. CSRD-direktiivin soveltamisala supistuu, Omnibus-paketti lykkää useimpien yritysten raportointivelvoitteita kahdella vuodella ja vapaaehtoinen VSME-standardi nousee keskeiseen asemaan pk-yrityksille. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät muutokset ja sen, mitä ne tarkoittavat yrityksesi kannalta.

Mitä CSRD tarkoittaa käytännössä?

Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) on EU:n keskeinen väline vastuullisuustiedon yhdenmukaistamisessa. Se korvaa aiemman NFRD-raportoinnin ja perustuu pakollisiin eurooppalaisiin kestävyysraportointistandardeihin eli ESRS-standardeihin.

CSRD tuo raportointiin useita uudistuksia

Kestävyysraportti julkaistaan jatkossa osana vuosikertomusta, se on oltava digitaalisesti saatavilla ja raportti tulee varmentaa. Lisäksi raportissa on kuvattava liiketoimintamalli, strategia, hallintomalli sekä kestävyysriskit kaksoisolennaisuusperiaatteen mukaisesti. Pitkän aikavälin tavoitteena onkin nostaa kestävyysraportointi samalle vaativuustasolle taloudellisen raportoinnin kanssa.

Direktiivin edellyttämät lakimuutokset on jo tehty Suomessa

CSRD on tuotu osaksi kirjanpitolakia, tilintarkastuslakia ja osakeyhtiölakia ja ensimmäiset direktiivin mukaiset raportit on jo julkaistu vuoden 2024 tiedoista.

Omnibus muuttaa soveltamisalaa – suurin osa yrityksistä jää ulkopuolelle

Euroopan komission Omnibus-paketti on tuonut merkittäviä muutoksia vastuullisuusraportointiin. Omnibusin tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhtenäistää EU:n ympäristölainsäädäntöä ja keventää yritysten hallinnollista taakkaa.

Tärkein muutos kestävyysraportointidirektiiviin koskee soveltamisalaa. Alkuperäisen CSRD:n mukaan raportointivelvoite syntyi, kun yritys täytti kaksi kolmesta ehdosta: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa tai tase yli 25 miljoonaa euroa. Omnibus nostaa henkilöstörajan tuhanteen ja liikevaihtoraja nousee 450 miljoonaan euroon. Käytännössä noin 80–90 prosenttia aiemmin sääntelyn piirissä olleista yrityksistä jää nyt raportointivelvoitteen ulkopuolelle.

ESRS-standardien datapisteitä tullaan karsimaan ja yksinkertaistamaan

Myös sektorikohtaisista standardeista luovutaan. Ensimmäisen aallon yrityksille on myönnetty helpotuksia raportointiin (ns. Quick Fix): tilikausilla 2025 ja 2026 raportointia ei tarvitse laajentaa alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
On hyvä huomata, että ESRS-standardit eivät ole vielä lopullisessa muodossaan. Komission odotetaan vahvistavan päivitetyt standardit kesällä 2026.

VSME – vapaaehtoinen standardi pk-yrityksille

Vaikka suurin osa suomalaisista yrityksistä ei jatkossa kuulu CSRD:n piiriin, vastuullisuusraportoinnin tarve ei katoa. Asiakkaat, pankit ja sijoittajat edellyttävät yhä vastuullisuustietoja myös pienemmiltä yrityksiltä.

VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs) on EFRAG:in kehittämä vapaaehtoinen standardi listaamattomille pk-yrityksille. Se ei ole oikeudellisesti sitova vaan toimii Euroopan komission suosituksena. Standardin taustalla on selkeä käytännön tarve: pk-yritykset tarvitsevat kevyemmän tavan vastata suuryritysten ja rahoittajien tietotarpeisiin.

VSME on luonteva viitekehys arvoketjuraportoinnin tarpeisiin

Nyt kun suuri osa yrityksistä tippuu CSRD:n piiristä, yhä useampi yritys tulee valitsemaan raportointiviitekehyksekseen VSME:n. VSME:n käytännön merkitys on myös siinä, että CSRD:n piirissä olevat suuryritykset eivät saa pyytää sidosryhmiltään VSME-standardin ulkopuolisia tietoja. Tämä tekee siitä luontevan viitekehyksen arvoketjuraportoinnin tarpeisiin.

VSME:ssa on valittavissa kaksi eri moduulia: perus-ja laajennettu moduuli, joita yritykset voivat täydentää myös omilla tai toimialallaan vakiintuneilla mittareilla.

Mikä ei muutu – haasteet ovat samat

Sääntelyn muutoksista huolimatta taustalla olevat ongelmat pysyvät: ilmastonmuutos, luontokato, vesipula, ympäristön saastuminen ja ihmisoikeusongelmat eivät katoa. Regulaatio tulee myös pitkällä aikavälillä jatkamaan kasvuaan, vaikka nyt ottaakin askeleen taaksepäin.

Yritykset, jotka aloittavat tai jatkavat vastuullisuusraportointia jo nyt, ovat etulyöntiasemassa kilpailijoihinsa nähden. Lisäksi avoin raportointi on yhä selkeämmin osa riskienhallintaa myös rahoittajien silmissä – yritys, joka ei raportoi vastuullisuudestaan, voi olla rahoittajalle riski.

Raportoinnin ei myöskään pitäisi olla pelkkä vuosittainen velvollisuus. Olennaisimpien vastuullisuusmittareiden seuraaminen pitkin vuotta tukee johtamista ja auttaa kehittämään omaa toimintaa.

Näin pääset alkuun vastuullisuusraportoinnissa

Ensimmäinen askel on selvittää oma tilanne: kuuluuko yritys CSRD:n soveltamisalaan uusilla raja-arvoilla, ja millaisia velvoitteita syntyy arvoketjun kautta? Sen jälkeen kannattaa tunnistaa olennaisimmat vastuullisuuskysymykset kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla ja valita sopiva raportointiviitekehys – VSME on useimmille suomalaisille pk-yrityksille luontevin lähtökohta.

Azetsin vastuullisuusasiantuntijat auttavat koko prosessissa

ESRS- ja VSME-raportoinnista päästölaskentaan, kaksoisolennaisuusarviointeihin, johdon koulutuksiin ja raportointijärjestelmien käyttöönottoon. Tutustu vastuullisuuspalveluihimme, ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä, mistä on järkevintä lähteä liikkeelle.