Yrityksen veroilmoitus – vältä tyypillisimmät virheet
Veroilmoitusta täyttäessä kannattaa olla tarkkana, sillä verottajan linja on tulkintakysymyksissä usein tiukka. Siksi inhimilliset erehdykset ja virheet voivat johtaa tuntuviin veronkorotuksiin. Voit kuitenkin välttää veroilmoituksen sudenkuopat, jos tunnistat veroilmoituksessa epävarmuutta sisältävät erät ja teet tarvittavat toimenpiteet ennakkoon.
Tähän blogiin yritysverotuksen asiantuntijamme ovat koonneet tyypillisiä veroilmoituksen haasteellisia kohtia.
Yleisimmät haasteet veroilmoituksessa
Jos veroilmoituksessa on epäselviä tai haasteellisia kohtia, kannattaa pyytää apua veroasiantuntijalta sitä laatiessa tai tarkistaessa. Tarvittaessa varmemman tiedon saa Verohallinnolta esimerkiksi pyytämällä ennakkoratkaisun epävarmaan asiaan.
1. Kulujen vähennyskelpoisuus
Yksi yleisimmistä virheistä liittyy kulujen vähennyskelpoisuuden arviointiin. Esimerkiksi edustuskulujen ja neuvottelukulujen rajanveto on monesti häilyvä. Verottaja tulkitsee nykyään edustuskuluja erittäin tiukasti, ja todistustaakka kulujen luonteesta on aina yrittäjällä. Lue myös Edustus-, markkinointi-, virkistys- ja neuvottelukulujen ALV-vähennysoikeus
2. Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaat luovutusvoitot tai purkuvoitot
Yhteisön käyttöomaisuuteen kuuluvia osakkeita voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä luovuttaa verovapaasti. Osakkeiden luokittelu käyttöomaisuudeksi sekä verovapaan luovutuksen edellytysten täyttyminen on kuitenkin erittäin tärkeä arvioida ennakoivasti, tapauskohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Jos tytäryhtiöosakkeen luovutusvoitto luokitellaan perusteettomasti verovapaaksi eräksi, niin tästä tavallinen seuraus on verotettavan tulon oikaisu ja veronkorotus.
Virheellinen käyttöomaisuusosakkeen luovutusvoiton käsittely veroilmoituksella voi johtaa merkittäviin veronkorotuksiin.
Virheellinen käyttöomaisuusosakkeen luovutusvoiton käsittely veroilmoituksella voi johtaa merkittäviin veronkorotuksiin.
3. Käyttöomaisuusosakkeiden vähennyskelvottomat luovutustappiot/purkutappiot
Tytäryhtiöosakkeen luovutustappion luokittelu vähennyskelpoiseksi eräksi voi myös johtaa virheeseen veroilmoituksessa. Elinkeinotoimintaa harjoittavalla yhtiöllä vähennyskelpoisen tytäryhtiöosakkeen luovutustappio sisältää pohdinnan tavanomaisesti siitä, onko luovutettu omaisuuserä kuulunut muun omaisuuden omaisuuslajin vai onko kyseessä esimerkiksi vähennyskelvoton käyttöomaisuusosakkeen luovutustappio.
4. Poistot
Veroilmoituksella poistot ovat keskeinen verosuunnittelukeino. Samalla poistojen laskennassa sattuu usein virheitä, joiden tulosvaikutus ilmenee vasta tulevina vuosina. Lue myös Käyttöomaisuuden poistot kirjanpidossa
Verotuksen poistojen suuruus on sidottu EVL 54 §:n kirjanpitosidonnaisuuden vaatimukselle kirjanpidossa tehtyihin kulukirjauksiin, verotuksessa ei saa vähentää poistoina enempää mitä kirjanpidossa on kuluna esitetty. Verovelvollisella on kuitenkin mahdollisuus jättää poistot, vaikka kokonaan tekemättä verotuksessa, jos kyseisen vuoden aikana halutaan esimerkiksi esittää suurempi verotettava tulos.
Oman hankaluutensa poistoihin tuo poistoeron ja hyllypoiston käsittely ja erityisesti irtaimistoon kuuluvan omaisuuden myynti, joka tuloutetaan verotuksessa epäsuorasti poistopohjan oikaisun kautta.
5. Varaukset ja alaskirjaukset
Varaukset ja alaskirjaukset ovat tyypillisimpiä kohtia, joissa kirjanpito ja verotus eroavat toisistaan. Näissä tilanteissa aiheutuu virheitä yleensä siksi, että kirjanpidossa noudatetaan varovaisuuden periaatetta, mutta verotuksessa kirjanpidon edellytykset eivät riitä, vaan vähennyskelpoisuuden vaatimukset ovat usein tiukemmat.
Kirjanpidossa kulu on usein kirjattava heti, kun se on tiedossa (esim. odotettavissa oleva luottotappio tai korjauskulu) Verotuksessa kulu on kuitenkin vähennyskelpoinen vasta, kun se on lopullinen tai perustuu erityiseen säännökseen.
Varausten osalta verolainsäädäntö tuntee vain rajallisen määrän vähennyskelpoisia varauksia (esim. takuuvaraus), kun taas kirjanpidossa oletettuja tiedossa olevia kustannuksia saa vähentää vapaammin.
6. Nettokorkomenot
Elinkeinotoimintaan liittyvien velkojen korkoja voidaan vähentää yhtiön elinkeinoverotuksessa tietyin edellytyksin. Korkovähennysrajoituksen soveltuminen tulee pääsääntöisesti arvioitavaksi silloin, kun verovuoden nettokorkomenot ylittävät 500.000 euroa.
Jos nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa, on niistä vähennyskelvotonta määrä, joka ylittää 25 prosenttia niin sanotusta oikaistusta EVL-tuloksesta (ns. 25 prosentin raja). Ulkopuolisille suoritetut nettokorkomenot ovat kuitenkin vähennyskelpoisia 3 000 000 euroon asti (ns. 3 miljoonan euron raja).
Nettokorkomenojen tulkinnanvaraiset kohdat
Konserniyhteys
Nettokorkokuluihin liittyen on lukuisia tulkintaa sisältäviä kohtia. Esimerkiksi velka katsotaan konserniyhteydessä olevalta osapuolelta otetuksi, jos konserniyhteydessä olevalla osapuolella on saatava muulta kuin konserniyhteydessä olevalta osapuolelta ja saatavalla on yhteys ulkoiselta rahoituslaitokselta otettuun velkaan.
Koron käsite
Koron käsite on nettokorkokulujen aihepiirissä laajempi kuin verotuksessa yleensä. Nettokorkokuluihin liittyen koroiksi katsotaan korkojen ohella korkoja vastaavat muut suoritukset, jotka ovat korvausta vieraasta pääomasta sekä rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyneet suoritukset.
Poikkeuksia korkovähennysrajoitukseen
Korkovähennysrajoitukseen liittyvää säännöstöä ei sovelleta esimerkiksi:
- Itsenäisiin ja rahoitusalan yrityksiin. Itsenäiset yritykset ja rahoitusalan yritykset ovat erikseen määritetty EVL 18 b §:n 2 ja 3 momenteissa.
- Julkisiin infrahankkeisiin liittyvien lainojen korkokuluihin eikä siirtymäsäännöksen mukaisiin korkokuluihin.
- Tasevertailuun perustuvan poikkeuksen tilanteissa verovuoden nettokorkokulut ovat yhteisöllä kokonaan vähennyskelpoisia.
Nettokorkokulujen vähennyskelpoisuuteen liittyvän lainsäädäntö on monimutkaista. Siksi onkin suositeltavaa ottaa yhteys veroasiantuntijaan, jos verovuoden nettokorkokulut siis ylittävät 500.000 euroa.
7. Konserniavustus
Konserniavustus voi olla toimiva tuloksentasauksen keino suomalaisten konserniyhtiöiden välillä. Konsernissa jokaista konserniin kuuluvaa yritystä verotetaan itsenäisenä verovelvollisena.
Konserniavustuksen lähtökohtana on kirjanpitosidonnaisuus. Avustus luetaan antajan verotuksessa kuluksi ja saajan verotuksessa tuotoksi sinä verovuonna, jona se on suoritettu. Konserniavustuksen tulee täyttää sille asetetut edellytykset verotuksessa. Oikeanlainen ilmoittaminen ja vaikutusten ennakoiva arvioiminen on tärkeää, jotta vältytään yllättäviltä veroseuraamuksilta sekä tulkintariskeiltä.
8. Ulkomaan veron hyvitys ja kansainväliset tilanteet
Kansainvälisiin tilanteisiin liittyviin verotuskäsittelyihin on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota. Suomalaisen yhtiön ja sen konserniin kuuluvien ulkomaalaisten osapuolten väliset liiketoimet tulee ilmoittaa veroilmoituksen yhteydessä.
Kansainvälistä toimintaa harjoittava yhtiö voi välttää juridisen kaksinkertaisen verorasituksen ulkomaanveron hyvityksen avulla. Vaatimus vieraaseen valtioon maksetun veron hyvityksestä eli kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta tehdään veroilmoituksen liitelomakkeella.
On tärkeä tiedostaa, että puutteellinen vaatimus ulkomaisen veron hyvityksestä sekä esimerkiksi verosopimuksen mukaisen niin sanotun tulotyypittelyn (esim. rojaltia vai liiketuloa) tulkintavirheet altistavat herkästi ylimääräisille veroluonteisille sanktiomaksuille.
9. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys
Kaikki kotimaiset elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset voivat tehdä yhdistelmävähennyksen laissa tarkoitetuista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista. Vähennyksiin oikeuttaa verovelvollisen harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka liittyy välittömästi tämän omaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen. On kuitenkin tarkasteltava tapauskohtaisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan kriteerien täyttymistä ja lisävähennyksen määrää verotuksessa.
Vähennykseen oikeuttavan toiminnan tulee olla muun muassa luovaa, systemaattista ja sillä pitää tavoitella jotain olennaisesti uutta, mutta toiminnan tulee olla myös tuloksiltaan siirrettävissä olevaa tai toisinnettavaa sekä onnistumisen suhteen epävarmaa.
Kokemustemme perusteella etenkin teknologiateollisuuden alan toimijoiden TK-yhdistelmävähennyksen perusteiden esittämisessä on ollut haasteita verovuosia 2023–2024 koskevilla verovalvontakausilla, koska riskinä on, että Verohallinto tulkitsee suoritetun TK-toiminnan normaaliksi tuotekehitystoiminnaksi. Hyvän ja selkeän dokumentoinnin merkitys korostuu tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksen vaatimisessa.
Avustamme mielellämme tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennykseen ja yhdistelmävähennykseen liittyvissä kysymyksissä.
10. Yksityiskulujen ja yrityksen kulujen sekoittuminen
Pienyrittäjillä yksityistalouden ja yrityksen kulut saattavat helposti sekoittua. Verottaja suhtautuu erityisen tiukasti tilanteisiin, joissa yksityiskuluja on yritetty kirjata yrityksen kuluiksi. Tämä voi johtaa paitsi veronkorotuksiin, myös esimerkiksi peitellyn osingonjaon verotukseen.
Verotus on monimutkaista ja verottajan tulkintalinja on tiukka. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin autamme sinua välttämään veroilmoituksen sudenkuopat.
Kirjoittajat Tommi Vilppola, Senior Tax Advisor ja Hannu Heinonsalmi, Tax Advisor, ovat erikoistuneet pk-yritysten sekä suurten ja kansainvälisten yritysten verokonsultointiin.