Skip to main content
Etusivu

Azets: Suomalaisyritykset Pohjoismaiden keskitasoa tekoälyn hyödyntämisessä

Nainen tekee töitä tietokoneella.

Azets: Suomalaisyritykset Pohjoismaiden keskitasoa tekoälyn hyödyntämisessä

Suomalaisyritykset sijoittuvat tekoälyn hyödyntämisessä Pohjoismaiden keskikastiin. 40 prosenttia yrityksistä kokee olevansa tekoälyn käytön osalta vielä alkuvaiheessa ja 41 prosenttia edistyneemmässä vaiheessa. Tiedot käyvät ilmi Azetsin alkuvuonna teettämästä yritysbarometrista, johon vastasi yritysjohtajia Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Irlannista ja Isosta-Britanniasta.

Alkuvaiheella tarkoitetaan vaihetta, jossa organisaatio vasta rakentaa perustaa tekoälyn hyödyntämiselle: laaditaan ohjeistuksia tekoälyn käyttöön tai pilotoidaan erilaisia AI-työkaluja ilman laajamittaista käyttöönottoa. Näissä organisaatioissa etsitään vielä sopivia käyttökohteita ja arvioidaan tekoälyn hyötyjä. Edistyneellä tasolla olevat organisaatiot puolestaan hyödyntävät tekoälyä jo aktiivisesti esimerkiksi tuottavuuden parantamisessa ja pyrkivät laajamittaisiin muutoshankkeisiin agenttisen AI:n avulla.

– Kokonaisuutena Suomi ei jää jälkeen, mutta kehitys on muita Pohjoismaita varovaisempaa. Siirtymä kohti laajempaa ja strategisempaa hyödyntämistä on edelleen käynnissä, sanoo Azetsin Suomen toimitusjohtaja Ulla Nikkanen.


Ruotsi ja Tanska edellä – Norja perässä

Tanskassa ja Ruotsissa 45 prosenttia yrityksistä on edennyt tekoälyn hyödyntämisessä edistyneemmälle tasolle, kun Suomessa vastaava osuus on 41 prosenttia. Norjassa osuus jää 34 prosenttiin.

Suomessa myös useampi yritys ei pidä tekoälyä vielä ajankohtaisena (14 %) kuin Tanskassa (7 %), Ruotsissa (8 %) tai Norjassa (9 %).

Suomessa tekoälyn käyttö painottuu erityisesti arvonluomiseen tuottavuuden, tehokkuuden tai sisällöntuotannon kautta.

– Suomalaisyritykset hyödyntävät tekoälyä jo melko laajasti analytiikassa ja talousennustamisessa, mutta käyttö on vielä osin keskitasolla. Seuraava askel on siirtyminen kohti laajamittaisempia ja transformatiivisia hankkeita, joissa hyödynnetään esimerkiksi agenttisen tekoälyn mahdollisuuksia. Tekoäly ei ole enää pelkästään kokeiluvaiheessa, mutta sen koko potentiaalia ei vielä hyödynnetä, Nikkanen toteaa.

Talous edellä, HR seuraa perässä

Tekoälyä ja automaatiota hyödynnetään suomalaisyrityksissä laajasti erityisesti talousennustamisessa ja skenaariosuunnittelussa. 44 prosenttia yrityksistä kertoo teknologian tukevan näitä toimintoja merkittävästi ja 36 prosenttia jossain määrin. Viidennes yrityksistä on kuitenkin vielä varhaisessa vaiheessa tai ei hyödynnä tekoälyä lainkaan taloussuunnittelussa.

– Suomessa teknologia on jo keskeinen työkalu päätöksenteon tukena, mutta käyttöönotto ei ole vielä yhtenäistä. Suuri osa yrityksistä on pitkällä dataohjautuvassa suunnittelussa, kun taas joillakin matka on vasta alussa, Nikkanen sanoo.

Henkilöstöprosesseissa tekoälyn hyödyntäminen on selvästi alkuvaiheessa. 31 prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä HR-toiminnoissa vähän tai ei lainkaan, ja vain 36 prosenttia hyödyntää sitä laajemmin. Kolmannes yrityksistä on siirtymävaiheessa.

– HR on yksi keskeisistä alueista, joissa tekoälyn potentiaali on vielä suurelta osin hyödyntämättä. Tämä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tehokkuuden ja työntekijäkokemuksen parantamiseen, Nikkanen arvioi.

Teknologian merkitys kasvaa

Seuraavan 12 kuukauden aikana yritykset uskovat teknologian merkityksen lisääntyvän selvästi. Suomalaisyritykset uskovat erityisesti digitalisaation (70 %), kyberturvallisuuden (68 %) sekä automaatio- ja tekoälyratkaisujen (68 %) kasvuun.

Teknologia nähdään keskeisenä keinona rakentaa kasvua, tehokkuutta ja kilpailukykyä. Investoinnit kohdistuvat yhä vahvemmin digitaalisiin kyvykkyyksiin, jotka mahdollistavat liiketoiminnan uudistamisen ja skaalautumisen.

– Teknologian suunta on selvä: seuraavaksi ei enää lisätä yksittäisiä käyttökohteita tai muokata nykyisiä prosesseja AI:n avulla, vaan pyritään rakentamaan aidosti AI-lähtöistä liiketoimintaa, Nikkanen summaa.

Tutkimuksessa nousee esiin myös haasteita. Yrityksissä on merkittäviä osaamisvajeita erityisesti data-analytiikassa, muutosjohtamisessa ja teknologiajohtamisessa, mikä voi hidastaa tekoälyn hyötyjen täysimääräistä hyödyntämistä.

Tutustu Azets-yritysbarometrin tuloksiin

Tutkimuksesta:
Azets Barometer Q1 2026 perustuu 1 768 yritysjohdon edustajan vastauksiin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Vastaajat edustavat johtajatasoa yrityksissä, joiden liikevaihto ylittää 10 miljoonaa euroa. Tutkimus toteutettiin helmi-maaliskuussa 2026 yhteistyössä Reputation Leadersin kanssa, ja tulokset on painotettu maittain ja yrityskoon mukaan vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

Lisätietoja:
Ulla Nikkanen, toimitusjohtaja, Azets
ulla.nikkanen@azets.com
+358 40 522 9091

Tutustu Azetsiin

Miten voimme auttaa?

Azets työpaikkana