Azets-yritysbarometri

Azets-yritysbarometri on kvartaaleittain yhteistyössä riippumattoman tutkimusyhtiön Reputation Leadersin kanssa toteutettava tutkimus, joka kuvaa keskisuurten yritysten talousnäkymiä, liiketoiminnan kehitystä ja keskeisiä haasteita Pohjoismaissa, UK:ssa ja Irlannissa.

Vastaajat edustavat yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään 10 miljoonaa euroa. Tulokset on painotettu maittain ja liikevaihdon mukaan vertailtavuuden varmistamiseksi.

Barometri tarkastelee talousnäkymien ja suorituskyvyn lisäksi muun muassa geopoliittista epävarmuutta, osaaja- ja henkilöstöriskejä, digitalisaatiota, tekoälyn hyödyntämistä sekä yritysten resilienssiä ja päätöksentekokykyä.

Kevään 2026 raportti

Yhteenveto – Suomen keskeiset havainnot

• Suomen liiketoimintaympäristöä vuonna 2026 leimaa varovainen realismi, datavetoisen päätöksenteon vahvistuminen sekä jatkuvat huolet geopoliittisesta ja taloudellisesta epävarmuudesta. Suomi erottuu barometrissa varovaisimpana Pohjoismaana. Suuremmat ja korkeamman liikevaihdon yritykset osoittavat selvästi vahvempaa luottamusta ja parempaa suorituskykyä, kun taas pienemmät yritykset kamppailevat kasvun, resurssien ja henkilöstöriskien kanssa.
• Talousnäkymät maltilliset ja muita Pohjoismaita varovaisemmat. Suomalaisyritykset arvioivat talousnäkymänsä keskiarvolla 6,0/10, mikä jää alle kaikkien markkinoiden keskiarvon. Suomi on barometrin mukaan varovaisin Pohjoismaa, ja näkymiä painavat erityisesti geopoliittinen epävarmuus, heikko talouskasvu ja investointeihin liittyvä harkitsevuus. Suuremmat yritykset ja korkeamman liikevaihdon toimijat suhtautuvat tulevaisuuteen selvästi luottavaisemmin kuin pienemmät yritykset.
• Vakaa, mutta alle keskiarvon jäävä liiketoiminnan suorituskyky. Suomalaiset yritykset arvioivat liiketoimintansa suorituskyvyn keskiarvolla 6,6/10, kun kaikkien markkinoiden keskiarvo on 7,0. Tulos heijastaa kustannustietoista ja pragmaattista johtamista epävarmassa toimintaympäristössä, jossa nopeaa kasvua ei pidetä itsestäänselvyytenä.
• Tekoäly tukee talousjohtamista, mutta henkilöstöprosessit laahaavat perässä. 44 % suomalaisista yritysjohtajista kertoo, että automaatio ja tekoäly tukevat jo nyt taloudellista ennakointia ja skenaariosuunnittelua. Sen sijaan vain 36 % kokee, että tekoälyä hyödynnetään hyvin HR-prosessien tukena, vaikka juuri henkilöstöön liittyvät haasteet ovat yrityksille merkittäviä.
• Ihmisriskit keskeinen huolenaihe suomalaisyrityksille. Vain 49 % yrityksistä kokee, että henkilöstöön ja osaamiseen liittyvät riskit ovat erittäin hyvin hallinnassa. Osaajapula, resurssien riittävyys ja henkilöstön sitouttaminen vaikeuttavat erityisesti kasvua ja uudistumista.
• Suomen yrityskenttä näyttäytyy pragmaattisena ja ennakoivana. Vaikka varovaisuus leimaa näkymiä, yritykset eivät ole pysähtyneet. Päätöksenteko nojaa yhä vahvemmin dataan, ennusteisiin ja skenaariotyöhön, joiden avulla pyritään vahvistamaan resilienssiä epävarmassa toimintaympäristössä.