Pk-yritykset jäämässä Data act -junasta – suuryritykset kaasuttelevat karkuun
EU:n data-asetuksen (Data Act) soveltaminen alkoi merkittävimmiltä osiltaan 12.9.2025 alkaen, mutta tietyt velvoitteet tulivat voimaan vasta tänä vuonna. Suomalaisyritysten tämänhetkinen valmius toimia sääntelyn mukaisesti on melko matalalla tasolla. Tulokset käyvät ilmi Azetsin vuoden 2025 lopun yritysbarometrista, johon vastasi 318 suomalaisyritystä eri toimialoilta. Mukana vertailussa olivat myös Ruotsi, Tanska, Norja, Irlanti ja Iso-Britannia.
Suomalaisyrityksistä 41 prosenttia kertoo olevansa osittain valmistautuneita, 8 prosenttia täysin valmiita ja 12 prosenttia ei lainkaan valmiita toimimaan asetuksen mukaisesti.
”Suomalaisyritysten keskimääräinen arvio omasta valmiudestaan EU Data Actiin oli 3,0/5,0 – eli suurin osa organisaatioista on vasta puolivälissä valmistautumista”, toteaa Azetsin Suomen toimitusjohtaja Ulla Nikkanen.
Suuryritykset valmiimpia kuin pienet – mikroyritykset selvästi takamatkalla
Suomalaisyritykset ovat pääosin samalla viivalla muiden tutkimukseen osallistuneiden maiden kanssa, mutta suuryritykset ovat verrokkimaita edellä ja mikroyritykset jäljessä.
Suuryritysten (250+ työntekijää) valmius oli keskimäärin 3,3/5, kun taas mikroyritysten kohdalla arvio jäi 2,3–2,4/5:een, mikä korostaa resurssi- ja osaamishaasteita.
”Myös liikevaihdolla mitattuna korkeimman liikevaihdon yritykset (100 miljoonaa puntaa) ovat selvästi valmistautuneempia kuin yritykset, joiden liikevaihto jää alle miljoonan. Sama trendi näkyy Suomessa ja muissa Pohjoismaissa: suuret ja kansainväliset organisaatiot omaksuvat uuden ääntelyn vaatimukset pk-yrityksiä nopeammin”, Nikkanen kuvaa.
Finanssiala kärjessä – terveydenhuolto ja teollisuus kaipaavat kirimistä
Toimialoista finanssiala (3,3/5) on vahvimmin valmistautunut Data Actiin.
”Tämä ei ole yllättävää, sillä ala on jo pitkään tottunut tiukkaan sääntelyyn ja riskienhallintaan”, Nikkanen sanoo.
”Tämä ei ole yllättävää, sillä ala on jo pitkään tottunut tiukkaan sääntelyyn ja riskienhallintaan”, Nikkanen sanoo.
Selvästi vähemmän valmiita ovat terveydenhuolto (2,7/5) sekä mikroyritysvetoiset palvelualat. Rakentamisen ja valmistavan teollisuuden valmius sijoittuu lähelle koko maan keskiarvoa (3,0/5).
Yritysten toimiala- ja kokoluokkavertailun tuloksiin vaikuttaa toki myös se, että data-asetuksen vaikutusten laajuus ja merkittävyys vaihtelevat jonkin verran riippuen toimialasta ja toiminnan luonteesta.
EU Data Act edellyttää yrityksiltä käytännön toimia
Data-asetus sisältää useita toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia, ja sen tarkoituksena on parantaa datan liikkuvuutta, läpinäkyvyyttä ja turvallista hyödyntämistä. Asetus mm.
- määrittelee yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat verkkoon liitetyn laitteen ja siihen liittyvän palvelun käytön tuloksena tuotetun datan asettamista käyttäjän ja käyttäjän pyynnöstä myös kolmannen osapuolen saataville.
- helpottaa datankäsittelypalvelusta toiseen vaihtamista.
- käsittelee datan luovutusta koskevien yksipuolisten sopimusehtojen sallittua sisältöä, datan yhteiskäyttömekanismien ja -palvelujen standardointia, datan siirtämistä Euroopan ulkopuolelle ja viranomaisten pääsyä laite- ja palveludataan.
”Ottaen huomioon suomalaisten yritysten tämänhetkisen valmiuden säännöksen soveltamiseen, olennaista onkin lähteä liikkeelle perusasioista eli kartoittaa, miltä osin oma liiketoiminta on data-asetuksen piirissä ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tai muutoksia tämä kultakin yritykseltä vaatii. Asiaa ei voi ohittaa olankohautuksella, sillä data-asetusta täydentävä kansallinen lainsäädäntö eli laki datan hallinnan ja jakamisen valvonnasta astui voimaan 1.1.2026 ja sisältää myös seuraamusmaksuja data-asetuksen rikkomisesta”, Nikkanen painottaa.
Lisätiedot:
Ulla Nikkanen, toimitusjohtaja, Azets
ulla.nikkanen@azets.com
+358 40 522 9091
Lisätietoa Azetsista
Ulla Nikkanen, toimitusjohtaja, Azets
ulla.nikkanen@azets.com
+358 40 522 9091
Lisätietoa Azetsista