Miten pohjoismaiset johtajat vastaavat toimintaympäristön muutoksiin?
Viime kuukaudet ovat olleet yritysjohtajille poikkeuksellisen haastavia. Odottamattomat tapahtumat ovat vaikeuttaneet monien pk-yritysten toimintaa merkittävästi. Vuoden 2025 lopulla yritysten talouteen vaikuttivat tullien kiristyminen ja energiamarkkinoiden muutokset aseellisten konfliktien seurauksena. Vuonna 2026 epävarmuus jatkuu – tuoreimpana esimerkkinä Yhdysvaltojen ja Israelin konflikti Iranin kanssa.
Samaan aikaan tekoäly ja automaatio muuttavat toimintaympäristöä nopeasti. Yritykset etsivät kiivaasti sekä tapoja muutosten toteuttamiseksi että oikeanlaisia osaajia. Sääntely lisääntyy jatkuvasti, etenkin EU-maissa. Vaikka uudet säädökset voivat nostaa standardeja, niiden hallinta voi olla pk-yrityksille raskasta. Norjalainen toimitusjohtaja Morten Danielsen Oslo New University Collegesta kiteyttää asian näin:
"Vaikka unohdettaisiin poliittinen keskustelu – sääntelyn lisääntyminen on taakka, myös niille meistä, jotka ovat sen tavoitteiden takana."
Yritystoiminta Pohjoismaissa
Azets-yritysbarometria varten haastateltiin 1 768 yritysjohtajaa kuudesta maasta. Heiltä kysyttiin liiketoiminnan nykytilasta, talousodotuksista, suurimmista huolista ja tulevaisuuden suunnitelmista.
Vastaukset kertovat pohjoismaisesta asenteesta: johtajat löytävät tien eteenpäin kaupan, sääntelyn ja toimintaympäristön monimutkaistuessa.
Maakohtainen tilannekuva
Ruotsissa suhtaudutaan tilanteeseen luottavaisimmin, mutta maailmantilanne näkyy silti: 63 % johtajista pitää geopoliittista epävarmuutta yhtenä suurimmista uhkista seuraavan vuoden aikana.
Myönteistä on se, että kaksi kolmesta johtajasta (67 %) kokee olevansa valmistautunut muutosten vaikutuksiin. Azets Nordicsin toimitusjohtaja Krister Aanesen kommentoi:
"Ruotsilla on erittäin vahva teollinen perusta, ja se näkyy suoraan Euroopassa nyt käynnistyvissä puolustus- ja infrastruktuuri-investoinneissa. Uusia mahdollisuuksia syntyy nyt paljon."
Tanskassa yritysten luottamusta tukee myönteinen talousnäkymä. Eräs kyselyyn vastannut tanskalainen tietohallintojohtaja kuvaa tilannetta näin:
"Tanskalla on vakaa hyvinvointijärjestelmä, vahva vihreä teollisuus ja hyvä vientikyky. Työllisyys ja inflaatio ovat hallinnassa."
Norja (jossa talousnäkymät ovat hieman keskiarvoa paremmat) nauttii vakaudesta öljy‑ ja kaasusektorinsa ansiosta, mikä heijastuu koko talouteen.Haasteita kuitenkin riittää: taloudellinen epävarmuus huolettaa johtajia, ja 63 % kokee osaajapulan kasvun esteeksi. Yli puolet haastatelluista pitää EU-sääntelyn lisääntymistä ja monimutkaistumista rasitteena. Krister Aanesen toteaa:
"Se on haastavaa. Norja ei ole EU:n jäsen, joten EU-sääntelyyn perehtyneitä ihmisiä on vähemmän eikä yhteys Eurooppaan ole yhtä tiivis. Saamme säädökset valmiina sen sijaan, että olisimme mukana niiden valmistelussa – ja se aiheuttaa viiveen."
Suomi suhtautuu tilanteeseen varovaisimmin. Venäjän läheisyys ja Ukrainan sota pitävät geopoliittiset huolet pinnalla, ja se heijastuu sekä liiketoiminta- että talousnäkymiin – ne ovat selvästi vaimeammat kuin naapurimaissa.
Pk-yritykset löytävät tiensä eteenpäin
Pohjoismaiset johtajat vievät asioita eteenpäin järkevästi ja käytännönläheisesti.
Erityisesti tekoälyn hyödyntäminen yllätti positiivisesti. Tanskassa 46 prosenttia ilmoitti olevansa tekoälyn käyttöönoton alkuvaiheessa, mutta lähes yhtä suuri osa – 45 prosenttia – oli jo edennyt pitkälle. Suomessa tekoälyä hyödynnetään erityisesti talousennusteissa, skenaariosuunnittelussa ja vaativammissa HR-prosesseissa. Tekoälyn integroimisessa HR:ään vain 36 prosenttia suomalaisista kuitenkin koki onnistuneensa hyvin. Vaikka suomalaisjohtajilla on vahvasti toimintalähtöinen asenne, he tunnistavat samalla tarpeen jättää tilaa kehittämiselle ja toiminnan optimoinnille.
Kyberturvallisuus on vahvasti agendalla etenkin Ruotsissa, jossa uhkat ovat konkreettisia ja yritykset reagoivat niihin aktiivisesti. Kyberturvallisuus nousikin seuraavien 12 kuukauden tärkeimmäksi investointikohteeksi.
Sääntelyhaasteisiin ja henkilöstöasioihin suhtaudutaan ratkaisukeskeisesti. Tanskassa lähes kolme neljästä johtajasta kertoo olevansa valmistautunut kesäkuussa 2026 voimaantulevaan EU:n palkka-avoimuusdirektiiviin. Osaajapulan ratkaisemiseksi joustava työ on osoittautunut toimivaksi keinoksi: kaksi kolmesta (65 prosenttia) tanskalaisjohtajasta aikoo panostaa työn ja vapaa-ajan tasapainoon tarjoamalla lyhyempiä tai joustavia työaikoja.
Pohjoismaiset johtajat selviytyvät viime vuosien haastavimmasta toimintaympäristöstä – ja tekevät sen pääosin luottavaisin mielin.
Blogikirjoitus perustuu Azets-yritysbarometrin kevään 2026 aineistoon.
Tutustu kaikkiin Azets-yritysbarometrin tuloksiin interaktiivisella raportilla